+358(40) 58 26162

Melko mielenkiintoinen kysymys nykyisessä poliittis-yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Jollakin tavalla niin yksilö- kuin organisaatiotasolla hoidetaan kanssakäyminen muiden kanssa. Yleisesti viitekehyksenä on käytetty mallia, jossa toisessa päässä on lähinnä puhtaan transaktionaalinen, eli vaihdantasuhde, käytännössä siis puhdas, ”tunteeton” kaupankäynti. Yksilöiden välillä sosiaalipsykologia kutsuu sitä sosiaalisen vaihdannan teoriaksi, mistä emme nyt ole tässä kiinnostuneita.

Toisessa päässä skaalaa kyseessä on allaolevan kuvan mukaisesti verkostoituminen. Ääripäiden välille jää lukematon määrä erilaisia suhteen mahdollisuuksia.

Allaolevassa kuvassa joitakin transaktio- ja verkostopohjaisten systeemien ominaisuuksia eri näkökulmista.

Verkosto

Systeemien ominaisuuksia

Yritykset, julkisyhteisöt ja lähestulkoon kaikki muutkin tuntuvat kovin mielellään puhuvan verkostoitumisesta ja sen moniulotteisesta erinomaisuudesta.

Toisaalta yhteiskunnallisessa keskustelussa tuntuu koko ajan korostuvan kylmän uusliberalistinen kaupunkäynnin, vapaan kilpailun ja puhtaan transaktionaalisuuden ihannointi, jopa ja monesti vieläpä eritoten niillä, jotka puhuvat myös verkostoitumisesta, jopa samoissa asioissa.

Toki mm. wanha tuttu Kraljicin matriisikin antaa hyvinkin osviittaa, miten erilaisiin toimittajiin suhtaudutaan, mutta juuri se on tästä yhteiskunnalisesta keskustelusta hukassa; mennään herkästi äärimmäisyyksiin, vaikka mahdollisuuksia ääripäiden väliinkin mahtuu. Mikä kuitenkin huolestuttavinta, käytännössä tehdään jotakin ihan muuta kuin juhlapuheissa luvataan. Oleellisesti verkostoimaisen tekemisen ja yleensäkin verkoston vaativat asiat ja palvelut alistetaan puhtaan transaktionaalisiksi kauppatavaroiksi jne.

Erityisesti samakin suhde on milloin mitäkin sen mukaan, kuka ja kenenkäkin eduksi sitä tulkitsee.

Mikä kuvasta puuttuu, on oikeasta laidasta ns. hierarkiat, joiksi suhteet ja suhdeverkostot muuttuvat silloin kun verkostossa pääsee joku dominoimaan liikaa ja mitkä osin selittävät isojen yksiköiden epäjohdonmukaisuuksia.

Mitä yritysten tulee muistaa, on se, että kannattaa olla johdonmukaisesti omassa verkostossaan tietoinen, millainen suhde minnekin päin on, kehittää niitä johdonmukaisesti haluttuun suuntaan ja ennen kaikkea, käyttäytyä suhteessa johdonmukaisesti, eikä sen mukaan, kuka sattuu ostamaan, mitä ja keneltä. Muuten kärsii bisnes.