Yleensä syksyllä on se aika vuodesta, jolloin pitäisi viimeistään hieman muistella menneitä, tutkailla syntyjä syviä, vilkuilla ympärilleen ja miettiä tulevia. Pitäisi laatia strategiaa tulevaisuuteen. Silloin kun sen aika on, on yleensä jo liian kiire varsinaisesti ihmetellä asian hienouksia. Toisaalta hyvää aikaa ei olekaan, ainakaan kiireeessä, joten käydäänpä muutamia perusasioita läpi jo nyt.
Mitä siis on strategia ? Ja mikä sitten on strategiaprosessi ?
Sarjassamme kysymyksiä, joita useimmat eivät ole uskaltaneet kysyä…
Isoissa yrityksissä strategiakierroksiin kulutetaan talosta riippuen paljonkin aikaa ja resursseja – mikä on sinänsä aivan oikein, sillä tämän tärkeämpää asiaa ei juuri yrityksen johtamisessa ole.
Pienemmässä päässä yrityksiä löytyy paljonkin porukkaa, joka ei tälläiseen aikaa juuri haaskaa – eivät voi ja ei välttämättä tarvitsekaan, sillä joillakin strategian ydinasiat on sisäistetty luontojaan ja vaistonvaraisesti ( !!! Kyllä! Näin itse asiassa on) kantapään kautta -menetelmällä, eikä muutaman ihmisen organisaatiossa jalkauttaminenkaan ole välttämättä kovin iso haaste.
Eikös se ole aika helppoa ? Meidän strategiahan nyt on olla vain tällä alalla paras. Eihän siinä sen kummallisempaa. Vai onko ?
Joka tapauksessa väitän, ettei aika monella yritysten päättäjistä ole selkeää kuvaa, mitä tämä hieno lainasana oikein pitää sisällään. Jotakin kai pitäisi olla, että pärjättäisiin? Moni kokee sen vuoksi myös nakertavaa epävarmuutta siitä, onko nyt tullut mietittyä kaikkea sellaista, joita pitäisi osata miettiä ollakseen fiksu ja pystyäkseen varautumaan kaikkeen siihen, mihin nyt yritysjohtajan tulee voida kunniallisesti varautua.
Jos yritys on ns. ”tavallinen”, mitä se ikinä sitten tarkoittaakin ja siellä käy tavallisia ihmisiä tavallisissa töissä, asia on suhteellisen OK. Tällöin toiminta rullaa, niin kauan kuin se rullaa, totuttuja reittejään, eikä asioita tarvitse joka käänteessä miettiä. Strategia tai sen puute on johdon päänsärky ja silloin sekä ongelma että sen lääkkeet ovat muutaman ihmisen käsissä. Yleensä vieläpä samojen muutamien. Se on toki eri asia, kuinka paljon monella yrityksellä on näinä päivinä varaa olla kovin ”tavallinen”.
Kun yrityksellä alkaa olla kokoa useista kymmenistä henkilöistä ylöspäin, sinne alkaa muodostua jonnekin keskikerroksiin nuorten valopäisten insinöörien joukko, jotka innolla sekä kunnianhimolla alkaa ratkomaan ongelmia.
Yrityksissä aika moni asiasta kiinnostunut tuhlaa turhaan omaansa ja yrityksen aikaa kehitysvisioiden pohtimiseen, koska ei tiedä minne alla olevaa laivaa ollaan ohjaamassa. Eikä yrityksen johto osaa tai huomaa sitä kertoa.
Tämäkään ei vielä ole villakoiran ydin. Aivan ensimmäiseksi yrityksen johdon pitää tiedostaa, että sana strategia tunnetaan joukoissa.Vaikka sille usein hymähdellään, sille odotetaan silti sisältöä. Sisällön saamiseksi on syytä tietää pääkohdat mitä sinne laitetaan.
Strategia on myös jotain sellaista, jonka merkitys on ikään kuin telalla vedettynä ja ilmaan huitoen mielikuvan tasolla selvä, periaatteessa, mutta jonka hieman eteerinen olemassolo tekee sihen kiinni tarttumisen vaikeaksi. Ei edes huomata, että sillehän itse asiassa löytyy kyllä hyvä pohja sisällysluetteloksi, kunhan asiaa hieman tutkii.
Mitä strategia on ?
Strategy is the direction and scope of an organization over the long term, which achieves advantage for the organization through it’s configuration of resources within a changing environment and to fulfill stakeholder expectations. [1]
Määritelmä on hyvä, mutta käännetäänpä se ensin ensimmäiselle kotimaiselle:
Strategia on organisaation pitkän tähtäimen suunta ja tavoite, jolla tavoitellaan etua organisaatiolle hyödyntäen sen resursseja muuttuvassa ympäristössä ja täyttäen intressipiirien odotukset.
Sivuutamme reippaasti sen mitä äidinkielenopettajat saattavat asiasta sanoa, mutta ydinasiat ovat tässä:
- pitkän tähtäimen
- suunta ja tavoite
- etua organisaatiolle
- resurssit
- ympäristö
- intressipiirien odotukset
Strategia on siis organisaation suunta ja tavoite pitkällä tähtäimellä. Se on suunnitelma saada jotain etua organisaatiolle. Se ottaa kantaa resursseihin ja niiden käyttöön. Se huomioi ympäristön, tarkemmin toimintaympäristön. Lisäksi se pyrkii täyttämään intressipiirien odotukset. Näitä ovat esimerkiksi osakkaat, toimittajat ainakin saataviensa suhteen, lasken tään myös asiakaat, jotka luottavat saavansa totutulla tavalla yrityksen tuotteet ja tuotokset syötteeksi omiin prosesseihinsa. Myös työntekijät haluavat turvata jatkuvuuteen ja työpaikkojensa säilyvyyteen.
Jo nänä ydinasiat takaraivoon sisäistämällä saadaan suunnitelmiin sitä laajuutta, jota strateginen suunnittelu vaatii.
__________________________
[1] ”Exploring Corporate Strategy”, Gerry Johnson ja Kevan Scholes, 2002.
Uusimmat kommentit