.Globalisaatio
.Ala on ulkoistunut ja ulkoistuu vauhdilla ja onkin aiheellista kysyä, onko trendille näkyvissä muutosta.
Viimeaikaiset Foxconnin katoilta hyppimiset matalapalkkatehtaissa ja esim. vaatetustyöläisten kapinointi Bangladeshissa kertaavat sen, että työkustannukset nousevat sitä mukaa kun halpaa työvoimaa etsivät yritykset nostavat vähitellen alueiden elintasoa. Ratkaisuksi on haettu esimerkiksi Kiinassa valmistuksen siirtämistä uusille halvemmille alueille ja globaalilla tasolla entistä halvempiin maihin. Jopa Afrikasta ollaan kiinnostuneita, kuten erityisesti kiinalaisten viimeaikaiset investoinnit osoittavat.
Yritysten tuotantoinsinöörit, modulaarisen tuotekehityksen taitajat ja ylipäätään prosessien kustannustehokkaan osaamisen taitajat ovat tehneet mahdolliseksi uuden ajan ”heinäsirkkaoperaatiot”, joissa joustava tuotantokonsepti materialisoituu tehtaaksi uudella alueella varsin nopeasti. Työ siis pyrkii liikkumaan ainakin niin nopeasti, ettei työvoiman vaatimuksiin ole välttämätöntä vastata muuta kuin akuuteissa tarpeissa. Globaalilla tasolla työn hinta kuitenkin pyrkii tasaantumaan, tosin hyvin hitaasti.
Kaikki ei kuitenkaan ole kiinni pelkästään työvoimasta, sen saatavuudesta ja hinnasta. Globaali talous, logistiikka ja markkina-alueiden ominaisuudet määrittävät yhtälöä omalta osaltaan. Tavaravirtojen liikkeitä eri alueiden välillä määrittävät monet tekijät. Taantuman aikana protektionismi nostaa päätään ja vaikeuttaa vapaata kauppaa. Vapaa kauppa on muutenkin ollut poliittisesti aika erikoinen käsite, sillä sitä ovat johdonmukaisesti kannattaneet vain ne, joille siitä on erityisesti ollut hyötyä ja jos suhdanteet ovat kääntyneet omalta kannalta epäedulliseksi, vapaa kauppa onkin tupannut muuttumaan milloin milläkin syyllä ei-toivottavaksi ilmiöksi. Valuuttaerot, erityisesti Kiinan yuanin suhteen, öljyn hintakehitys ja muu raaka-ainepolitiikka määrittää osansa. Alan toimintamallien oma kehittyminen antaa lisämausteensa. Tällä hetkellä Kiinassa suunnataan uusille alueille, Meksikoon investoidaan lisää, samoin muihin Kaakkois-Aasian halvempiin talouksiin, Nyt jo perinteelliset (!) Aasian valmistajat kuten Vietnam ja Intia jatkavat kasvuaan. Itä-Euroopassa laajennutaan itään sitä mukaan kuin infra ja poliittinen vakaus mahdollistaa. Afrikka pohjoisesta alkaen lisätään palettiin.
Kaiken bisneksen takanahan on aina maksavat asiakkaat ja Euroopan kannalta tarkasteltuna maksavien asiakkaiden markkinat ovat vahvoista kansallisvaltioista ja kulutustottumuksista johtuen jossakin määrin sirpaleisemmat kuin esim. Pohjois-Amerikassa. Läsnäolon markkinoilla on myös osaksi poliittisesta päätöksenteostakin johtuen oltava suhteellisen intensiivistä ja lokaalia, minkä vuoksi Länsi-Eurooppalainen valmistus on oikeastaan hämmästyttävänkin hyvin pitänyt pintansa alueella. Kun lisäksi huomioidaan Euroopan alueen sisäisen logistiikan ja johtamisen vaatimukset ja näiden vaatima osaaminen, tilannetta Aasian suhteen tasoittaa se huomio, että kokonaislogistiikan kannalta Aasian valmistus ei enää näytäkään yksioikoisen houkuttelevalta. Joitakin kiinalaisia yrityksiä, ml. Foxconn, olivat ennen taantumaa pyrkimässä Euroopan markkinoille perustamalla tehtaitaan Itä- Eurooppaan, osin lainsäädännöllisistä ja poliittisista syistä, mutta myös kokonaislogistiikan lähtökohdista. Kaikki työ ei siis valu Aasiaan, elektroniikassakaan.
Yleisen tilanteen tarkastelu ei kuitenkaan johtamista ja päätöksentekoa helpota. Pitää huomioida myös tuotealueen ja niiden erityisominaisuudet. Kuluttajatuotteet, etenkin halvan hintaluokan sellaiset ja mikä tahansa, jota tuotetaan isoissa määrissä, on Euroopan näkökulmasta pääsääntöisesti mennyttä kalua.
Pitää keskittyä muuhun. Tähtäin on tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa mm. teollisuuden laitteissa, eritoten ohjaussovelluksissa ja lääketieteellisessä tekniikassa. Myös avaruus- ja sotateollisuus sekä energia- ja ympäristöteollisuus näyttäisivät tuottavan uusia tai muuten hyödynnettäviä alueita sen verran, että niissä etenkin innovatiivisten tuotteiden osalta pystytään kilpailemaan halpavalmistuksen kanssa. Eri asia sitten on, riittääkö voluumi kovinkaan suuren joukon hyvinvoinnin eväiksi.
Insinööriosaaminenkaan ei ole enää pitkään ollut länsimainen yksinoikeus. Olemme hyväntahtoisesti kouluttaneet kehittyvien maiden insinöörikuntaa, tarjonneet heille oppimistilaisuuksia yritystemme yksiköissä ja nyt he kouluttavat omat insinöörinsä.
Nopeus ja markkinoiden tuntemus on valttia. Voisi jopa sanoa, että nämä ratkaisevat kaiken. Osaamisen painopiste siirtyy entistä lähemmäs asiakasta. Hyväkään operatiivinen kyvykkyys ei riitä, jos ei tiedetä mitä suunnitella ja valmistaa. Osaaminen on asiakasosaamista. Asiakkaiden toiveiden muuntaminen mahdollisimman nopeasti uusiksi tuotteiksi kysyy paikallistuntemusta monella eri alueilla, joten insinöörityö on myös polarisoitumassa, nopea asiakaslähtöinen tuotemäärittely- ja kehitys sekä globaali/paikallinen markkina- ja prosessiosaaminen on high value -osaamista, bulkkikoodaaminen Intiassa ei.
Näissä on kuitenkin mahdollisuus, lähinnä uusissa, nopeasti kehittyvissä, uusiutuvissa ja riittävän pienissä liiketoiminta-alueissa ja lähinnä siksi, että kansainväliset jätit eivät niistä kiinnostu, eivät pysty niihin riittävän nopeasti reagoimaan tai eivät pysty riittävän yksilölliseen ja asiakkaan prosessien tuntemiseen perustuvaan palveluun eivätkä myöskään pysty toimimaan riittävän lokaalisti.
Näin loppukaneettina, perssubstanssiosaamisesta ei ole puutetta. Sitä on liikaa muuallakin kuin suomalaisessa työttömyyskortistossa, jonne on syntymässä yksi maailman koulutetuimmista reserveistä. Mieleeni jäi näkemäni kuva, jossa nälkiintyneen näköinen amerikkalainen caucasian male piti kädessään kylttiä; ”Will code HTML for food. Please help” Eikä kyseessä ollut siloposkinen opiskelijanuorukainen.
.
__________________________
Lähteitä ja lisätietoa:
www.evertiq.com
www.isuppli.com
Kallioniemi, M., 2009, Strategic Management, Industry analysis, Electronics Manufacturing Services (EMS). Tampere University of Technology. Report
Kallioniemi, M., 2009, Strategic Management. Strategy analysis, Flextronics International Ltd (Flextronics). Tampere University of Technology. Report.
Järveläinen, M., Kallioniemi, M., 2009, Tuotantostrategiaraportti, Flextronics Internatiol Ltd (Flextronics). Tampere University of Technology. Report.
Uusimmat kommentit