Artikkelissaan ”You don’t have a strategic plan? –good!” Carl Long [1] käsittelee kahta erilaista lähestymistapaa erityisesti asiantuntijapalveluyrityksen strategisen suunnittelun peruslinjaukseen. Collins ja Porras [2] haastattelivat yli 700 amerikkalaisen yrityksen pääjohtajaa pyytäen heitä nimeämään ”parhaista parhaat”, eli yritykset, jotka eivät ainoastaan ole selvinneet alkuvaiheen selviytymiskamppailusta, mutta myös osoittautuneet monilla mittareilla erinomaisiksi vuosien varrella. Näitä havaintoja tutkittaessa erottuivat seuraavat kaksi strategista linjausta:
- Yritykset, joilla on hyvä liikeidea, tuote tai palvelu tai ainakin toive sellaisesta ja joita pitkäjänteisesti ja usein systemaattisesti kehitetään liikeidean suuntaan *. Yrityksellä on lähes aina liiketoimintasuunnitelma .
- Yritykset ilman varsinaista strategista suunnittelua tai linjanvetoa ja jotka kokeilevat monenlaisia asioita, malleja, tuote- tai palvelukonsepteja, reagoivat nopeasti markkinoihin, tarttuvat tilaisuuteen ja oppivat yrityksen ja erehdyksen kautta mikä toimii ja mikä ei.
*Tässä on syytä huomata, että avainsanana ”hyvän idean” kategoriassa ei niinkään ole itse idea, vaan systemaattisuus. Hyvä idea sinällään on paras lähtölaukas, mitä yritykselleen saattaa toivoa.
Yrityksistä erottui 18 erinomaisena pidettyä, joita verrattiin vastaaviin saman toimialan erittäin hyviin toimiviin tunnusluvuiltaan samantapaisin yrityksiin, jotka kuitenkaan eivät olleet aivan päässeet erinomaiseksi arvioitujen joukkoon. Erinomaisista yrityksistä kolme kuului ensimmäiseen kategoriaan, kun taas vertailuryhmässä näitä oli ainakin kymmenen. Long kertoo myös tutkimuksesta, jonka teki National Federation of Independent Business. Siinä haastateltiin 3000 yritystä ja saadut havainnot tukivat edellä mainittuja tuloksia.
Johtopäätöksenä Collins ja Porras totesivat, ettei parhaista parhaimpien hyvän liikeideansa systemaattiseen kehittämiseen perustuvat yritykset menestyneet sen paremmin kuin toisenkaan kategorian edustajat, itse asiassa päinvastoin. Tulos on sikäli mielenkiintoinen, että se sotii vallitsevaa yleistä soveltamistason käsitystä ja liikkeenjohdon suositeltuja käytäntöjä vastaan. Havaintojen selittäjiksi nousee muun muassa:
- Yritykset, joilla on ”hyvä idea” sitoutuvat usein liiaksikin idean, tuotteen tai palvelun kehitykseen, eivät havaitse niihin kohdistuvia muutospaineita ja yritysten luonnollisestikin omatessa alkuvaiheessa puutteelliset resurssit, kuluttavat liiaksi resursseja liiketoiminnan ja tuotteiden kehitykseen.
- Toisen kategorian yritykset puolestaan kokeilevat erilaisia ajatuksia, oppivat virheistään ja reagoivat markkinoiden tarpeisiin. Vaarana on hajottaa voimat liiaksi erilaisten hankkeiden kesken.
Heitän pallon ilmaan tässä vaiheessa enemmän sitä ruotimatta. Jokainen keksii kyllä nopeastikin, mitä mielenkiintoista tämä omalla kohdalla saattaa tarkoittaa…
__________________________
[1] Long, C. 2000. You don’t have a strategic plan?–good! Consulting to Management, May 2000.
[2] Collins, J. C., Porras, J. I. 1994. Built to Last: Successful Habits of Visionary Companies. 1st edition. New York, HarperBusiness. 368 p.
Uusimmat kommentit